talvisunnuntai

mummu ja britakakkua.

Mummu tuli kyläilemään ja ihailemaan pikku A:ta. Siinä on kyllä ihailemista, niin valloittava ja ihana, oikea hurmuri! Rakas kummityttö <3 

Leivoin mummulle ja muille vieraille, sen Tallinnan reissun innoittamana, britakakkua. It was good! Harmitti, että olin ehtinyt sopia muuta, niin en nähnyt mummua ollenkaan. 

En oo nähnyt mummua koskaan vihaisena. Aina, kun pienenä oli mummun luona yötä, mummu laittoi tuolin sängyn reunaan vasten, ettei tipu sängystä. Mummun luona sai aamupalaksi aina kaakaota ja pullaa. (oikeasti!!) Mummun luona maito tulee suoraan navetasta, joten se on paksua ja kermaista. Siksi sitä kaakaota pitää vieläkin aina siellä ollessa ottaa. Mummulla oli aina sellanen lakritsilaatikko yhdessä yläkaapissa, josta käytiin napsimassa. Pienenä, kun olin mummun luona saunassa, oli tapana, että jaloille oli oma ämpäri. Jalkoja pidettiin siellä kylmässä vedessä löylyjen aikana.  Aina, kun mummu soittaa, se aloittaa puhelun: "noniin, kuuluuko!?". Mummulle on noin kymmenen vuotta sitten jo sanottu, että enää ei saa käydä navetassa, silti se edelleen joka aamu ja ilta siellä on. Mummu värjäsi mun hiukset ensimmäistä kertaa. Ja ei, äiti ei tykännyt siitä. 

Voi mummu. Olet kyllä oikea selviytyjä ja taistelija <3

No, mitenkä tuo lumi ja nuo jalat liittyy yhtään mihinkään? No siten, että lumi se yllätti retkeilijän, joka oli matkassa consseilla ja syystakilla. Kylymä!

bags

varsinkin äitin mielestä mun pitäis hankkia joku kunnon laukku, eikä kantaa mukana rähjäsiä kangaskasseja. osa on saanut uuden ulkomuodon nyt. jos joku, niin virkkaaminen on ollut oikeaa syksyhommaa. :)

sys.

ihana siskoviikonloppu! iloa, naurua, itkua, pinspiraatioita, pientä pintaremonttia, hyvää ruokaa. on onni omistaa teidät! tämän jälkeen hymyssä suin Pohjanmaalle syyslomailemaan kotikotiin. 

Miten niin naiset asialla johtojen suojaamisessa? ;)

Uusi seinä on kyllä vertaansa vaille. Voispa vuokrakämpänkin seiniä noinvaan maalailla. En oo ennen tehnyt kalaa ruoaksi, tänään tuli kuitenkin muutos. Onneksi olioikea kokki lähellä auttamassa. Jälkkäriksi valkasuklamarjapaistosta. Helppoa ja hyvää :)

me ollaan

Melko hektisen viikon jälkeen, eilen oli ihana hetkeksi rauhoittua, jäädä paikalleen istumaan, kuunnella ja fiilistellä. Kuinka jotkut vain osaavat laulaa niin kauniisti? Rentouttavaa.

                                                                 Tommi Kalenius

                                                                       Suokkari!



Siskoviikonlopunviettoon, 

R.
                                            

oldtown.

Tallinnan vanha kaupunki oli kyllä hieno. Tien toisella puolella, uusien ja modernien rakennusten vieressä ihan toisenlaisen miljöö. Tuntui kuin pari kävelyaskelta olisi vienyt toiselle aikakaudelle.

NAMSK

Kuinka ihanaa olikin nukkua omassa sängyssä ja herätä omasta kodista. Jotenkin normi aamupuurokin maistui tavallista paremmalle. Vajaa viikko meni pyöriessä hytin yläsängyssä ja kaverin sohvalla, unohtamatta tietenkään bussinpenkkiä lähes pystysuoralla selkänojalla. Ne tietenkin kuuluu reissaamiseen ja tekeekin siihen sen oman reissufiiliksen. Vaikka oli mukavaa, kotiin on aina kiva palata. Kiitos kuuluu ehdottomasti ystävälle, että sain kuluttaa sitä sohvaa, missä ei ollut siis mitään vikaa!

Jos ihminen tosiaan on mitä syö, ei huolta sen puoleen, olen melko herkku. HAH ;) Näiden päivien aikana tuli suuhun laitettua yhtä jos toista. Kummasti taas melkoinen into ensi viikon jumppiin ja juoksupolulle.

Kulinaristisesti yksi mielettömin kokemus oli perjantai-ilta Social Boulevardissa. Täytyy myöntää, että kyllä se Tomi ruokaa osaa laittaa. Aivan älyttömän hyvää, namsk!

10

Tuntuu, että kesästä on jo ikuisuus. Kesä menee aina niin nopeaa ohi. Ja,  miten paljon sinä aikana ehtiikään tapahtua. Varsinkin tänä kesänä. Onneksi muistot säilyy ja osaksi tietenkin myös kultaantuvat.

Kävin noutamassa hetki sitten uuden passin. Tasan kymmenen vuotta sitten sain edellisen ja sen ihan ensimmäisen. Huh, kymmenen vuotta sitten! Miten paljon ihan kaikki on siinä ajassa muuttunut. 

Kymmenen vuotta sitten olin lähdössä ensimmäistä kertaa joukkueemme kanssa laivalle. Join elämäni toiset kännit silloin. Kymmenen vuotta sitten olin 8. luokalla. Olin ystäväni kanssa kuin paita ja peppu. Kymmenen vuotta sitten halusin liikunnanopettajaksi. Mulla oli punaset hiukset. Mun piti ilmaista mielipiteeni joka asiaan. Kymmen vuotta sitten me kaikki kolme sisarusta asuttiin vielä kotona. Kymmenen vuotta sitten hiihdin kilpaa! Muistan vieläkin kehen olin ihastunut kymmenen vuotta sitten.

Jotenkin helppoa sanoa, että kymmenen vuotta sitten. Kymmenen vuotta, yksi ajanjakso. Kun asiaa miettii enemmän, ei se tunnukaan enään niin vaivattomalta. Ne kymmenen vuotta pitää sisällään ihan mielettömän määrän tapahtumia ja tottakai myös ihmisiä. Ikäkriisin alkua havaittavissa, kun hämmennyn miettiessä, missä vaiheessa on kasvanut niin isoksi, että voi sanoa jonkin tapahtuneen kymmenen vuotta sitten, jopa 20!

Hämmentyen, 

R.